Koulaiskuljetukset (SSS)

16.09.2014

Hyvin huolestuneena olen seurannut viime viikkojen keskustelua Turussa liittyen koulukuljetuksiin. Turun kaupunginvaltuusto linjasi, että jatkossa koulukuljetusten raja nostetaan myös kaikkein pienimmillä koululaisilla viiteen kilometriin. Paikallinen opetuslautakunta oli asiasta onneksi toista mieltä, mutta tänään 16.9 Turun Sanomat kirjoittaa, että kaupunginhallituksen päätöksellä pienimmätkin turun koululaiset saavat jatkossa kävellä 5km. Päätöksen arvellaan tuovan Turun kaupungissa 80.000€ vuosittaiset säästöt lehden mukaan.Odotan, että Turun kaupungin päätöksellä tulee olemaan vaikutuksia myös Salossa asian ympärillä käytävään keskusteluun. Joku voi nähdä tässä "helpon" säästökohteen.

Siksi haluankin todeta jo ennen ensimmäistä esitystä, että lainaan mielelläni omaa viisivuotiasta esikoululaistani kavereineen kanssanne iltalenkille. Jokaiselle tekee hyvää nähdä konkreettisesti, minkä kokoinen ja taitoinen se pienin koululaisemme on. Samoin kehotan asiaa harkitsevia valtuuston jäseniä itse jättämään autonsa seuraavan valtuuston kokouksen alla viiden kilometrin päähän - se toki tekisikin meille aikuisille varsin hyvää. Epäilenpä vain, että kaikkia ei silloin valtuustosalissa asti näkyisi.

Ongelma ei myöskään ole pelkästään matkan kesto, vaan se, että tämän ikäisten kyky havainnoida liikennettä on hyvin erilainen. Tämän vuoden ekaluokkalaisista osa menee jo kävelymatkansa sujuvasti, kun taas toisilla se lyhytkin koulumatka on vielä todella haastavaa. Osa lapsista sanoi ensimmäisenä koulupäivänä vanhemmilleen, että saattaminen ei tosiaankaan olisi tarpeen, kun toinen osa lapsista tarvitsee edelleen tukea koulumatkaansa.Turussa käydyssä keskustelussa huomasin kommentteja asiasta, joissa viiden kilometrin matkaa perusteltiin seuraavasti : " minunkin lapsuudessa kuljin koulumatkat pyörällä, kävellen tai talvisin hiihtäen tai potkurilla". Kommentti osoittaa typeryydessään vain sen, että sen esittäjällä ei ole minkäänlaista käsitystä tämän päivän koulumatkoista eikä sen puoleen pienimpien koululaistemme koosta tai taidoista.Pyöräily ensinnäkään ei ole edes sallittua pienemmille. Heidän kykynsä havainnoida liikennettä on vielä huomattavan paljon heikompi ja siksi pitkään on ollut sääntönä, että pienimmät eivät voi kouluun pyöräillä. Mitä sitten tulee hiihtämiseen, niin olisin kyllä vallan tyytyväinen, jos lapseni voisivat hiihtää kouluun. Uskonpa, että tänä talvena tuo oma eskarilainenkin jo tuon 5km matkan taivaltaisi hiihtäen. Valitettavasti täällä kaupungissa siihen ei kyllä ole pienintäkään mahdollisuutta - samoin kuin ei potkukelkkailuunkaan.


Ainoa vaihtoehto on siis kävellä 5km. Salon kaupungissa koululaisliikenne on erittäin pitkälti kaupungin rahoilla pyorivää toimintaa, eli markkinaehtoisena liikenne ei suuressa osassa kaupunkia liiku. Mikäli siis päättäisimme, että vanhemmat itse maksakoon lapsensa bussikortin, on hyvä huomioida, että käytännössä sellaista vaihtoehtoa ei ole. Bussi tai taksi ei kerta kaikkiaan kulje, jos siellä ei ole kaupungin koululaisia varten hankkimaa liikennettä.Toimiva koululaisliikenne on monilla tavoin tärkeää Salon kaupungille. Koulukyytien evääminen kaikkein pienimmiltä lapsilta antaa varsin kylmän kuvan Turun päätöksenteosta. Kuka pienten lasten vanhempi jatkossa haluaa muuttaa alueelle, josta pikku koululaisen pitää kävellä viisi kilometriä? Puhuttaessa palveluverkon supistamisesta koulukyydit ovat myös avainasemassa. Oman palvelun hakemisen hieman kauempaa hyväksyy helpommin, jos kyyditys toimii. Koulukyytien lakkauttamisen sijaan meidän tulisikin tulevaisuudessa päinvastoin saada koulukyyteihin lisää muita kulkijoita. Koulukyydin hyödyntäminen pitää olla mahdollista kaikille kaupunkilaisille. Myös mökin mummo voisi hyvin käydä kaupungilla koulutaksin aikataulujen puitteissa. Ei hänen kuljettamiseensa erillistä palveluliikennettä välttämättä tarvita.